TTT ry

Säännöt

1 § Nimi ja kotipaikka

  1. Yhdistyksen nimi on Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT ry., ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä keskusliitto.
  2. Keskusliiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko maa.
  3. Keskusliiton kielenä on suomi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.
  4. Keskusliitto on toiminnassaan ja suhteissaan poliittisiin puolueisiin nähden itsenäinen ja sitoutumaton.

2 § Tarkoitus ja toiminta

  1. Keskusliiton tarkoituksena on jäsenistönsä ammatillisena keskusjärjestönä valvoa ja edistää jäsenistönsä oikeudellisia, ammatillisia, palkallisia ja sosiaalisia etuja.
  2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi keskusliitto tekee esityksiä, neuvottelee, solmii sopimuksia, antaa lausuntoja ja harjoittaa valistus-, opinto- sekä julkaisu- ja kustannustoimintaa. Keskusliitto voi liittyä jäseneksi samanlaisia tarkoitusperiä ajaviin muihin järjestöihin.
  3. Tarkoituksensa tukemiseksi keskusliitto kantaa jäsenmaksuja, voi ottaa avustuksia, lahjoituksia, testamentteja, omistaa kiinteistöjä ja lomanviettopaikkoja ja panna toimeen asianomaisella luvalla rahankeräyksiä ja arpajaisia.

3 § Jäsenyys

  1. Keskusliittoon voidaan hyväksyä jäseneksi, jota näissä säännöissä kutsutaan jäsenjärjestöksi, Suomessa toimiva, rekisteröity teknisissä tai muissa asiantuntija- ja toimihenkilötehtävissä toimihenkilöryhmiä edustava ammattijärjestö, joka hyväksyy keskusliiton tarkoituksen sekä sitoutuu noudattamaan sen sääntöjä, sen tekemiä sopimuksia sekä hallintoelinten päätöksiä. Jäsenjärjestön jäseninä voi olla jäsenyhdistyksiä.
  2. Keskusliiton jäseneksi pyrkivän ammattijärjestön on jätettävä kirjallinen hakemus keskusliiton hallitukselle. Hakemusta tulee seurata liittymispäätöksen sisältävä pöytäkirjanote sekä säännöt ja jäsenselvitys jäsenmäärätietoineen.
  3. Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus. Päätöksestä on annettava kirjallinen tieto hakijalle.
  4. Jäseneksi hyväksymiseen vaaditaan, että vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä sitä kannattaa.

4 § Jäsenten oikeudet ja velvollisuudet

  1. Jäsenjärjestön tulee toimia keskusliiton tarkoituksen ja sääntöjen mukaisesti ja noudattaa näihin sääntöihin perustuvia päätöksiä sekä pyrkiä kaikin tavoin toiminnassaan edistämään keskusliiton tarkoituksen toteuttamista.
  2. Jäsenjärjestön velvollisuus on muun muassa:
    • suorittaa säännöllisesti jäsenmaksunsa,
    • ilmoittaa jäsenmääränsä keskusliitolle, keskusliiton hallituksen tarkemmin määräämällä tavalla ja aikana
    • ilmoittaa keskusliiton hallitukselle viipymättä yhdistyksen sääntöjä, toimihenkilöitä ja edustajia sekä osoitteita koskevat muutokset
    • ilmoittaa keskusliitolle tutkimus- ja tilastotoiminnassa tarvittavia tietoja
    • ilmoittaa keskusliitolle ylintä päätäntävaltaa käyttävien elintensä kokouksista sekä varata näissä kokouksissa keskusliiton puheenjohtajalle mahdollisuus osallistua kokoukseen
    • lähettää keskusliitolle viipymättä vuosittain toimintakertomuksensa ja selvityksen toimihenkilöistään
  3. Jos jäsenjärjestö on laiminlyönyt jäsenmaksunsa suorittamisen, sen piiristä valitulla edustajalla ei ole äänioikeutta keskusjärjestön edustajistossa, ellei edustajisto erityisistä syistä toisin päätä.

5 § Eroaminen ja erottaminen

  1. Jäsenjärjestön, joka on päättänyt erota keskusliiton jäsenyydestä, tulee ilmoittaa kirjallisesti päätöksestään keskusliiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai edustajansa kautta edustajakokouksen pöytäkirjaan. Eroamisilmoituksen tulee perustua jäsenjärjestön päätökseen, josta on esitettävä asianmukainen pöytäkirjanote.
  2. Jos jäsenjärjestö ilman keskusliiton hallituksen hyväksymää syytä
    • jättää keskusliitolle tulevan maksun määräajassa suorittamatta tai
    • vaikeuttaa toiminnallaan huomattavasti keskusliiton toimintaa tai
    • toimii vastoin keskusliiton tarkoitusperiä tai näitä sääntöjä, se voidaan hallituksen päätöksellä erottaa keskusliiton jäsenyydestä. Erottamispäätökseen vaaditaan kuitenkin, että vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä sitä kannattaa.
  3. Asianomainen jäsenjärjestö voi vedota edustajistoon keskusliiton hallituksen erottamispäätöksestä tekemällä kirjallisen valituksen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista.
  4. Jäsenjärjestön erottua tai tultua erotetuksi sen velvollisuudet keskusliittoa kohtaan raukeavat.
  5. Jäsenjärjestö on kuitenkin velvollinen suorittamaan jäsenmaksut kuluvalta ja seuraavalta kalenterivuosipuoliskolta, jona eroamisilmoitus on tehty tai erottaminen on tapahtunut, koskien myös maksuja, jotka ovat erääntyneet tai joihin jäsenjärjestö on määrätyksi ajaksi sitoutunut.
  6. Jäsenjärjestön oikeudet saada keskusliiton palveluja ja etuja päättyvät välittömästi eroilmoituksen jättämisen jälkeen.
  7. Eronnut tai erotettu jäsenjärjestö menettää kaikki oikeutensa keskusliiton omaisuuteen.
  8. Jäsenjärjestön edustukset keskusliiton hallinnossa ja muut edustukset, joissa toimitaan keskusliiton nimeäminä edustajina päättyvät välittömästi eroilmoituksen jättämisen jälkeen.

Keskusliiton hallintoelimet

6 § Keskusliiton hallintoelimet

  1. Keskusliiton ylintä päätösvaltaa käyttää edustajisto. Keskusliiton hallintoa hoitaa hallitus.
  2. Edustajiston kokousten koolle kutsumisesta päättää keskusliiton hallitus. Hallitus lähettää kokouskutsun kirjeitse tai sähköpostilla kullekin edustajiston jäsenelle ja jäsenjärjestölle vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta.
  3. Edustajiston kokouksessa noudatettavia menettelytapoja varten vahvistetaan menettelytapajärjestys.

7 § Edustajisto

  1. Jäsenjärjestöt valitsevat kokouksissaan edustajistoon neljän vuoden toimikaudeksi kuusikymmentä (60) edustajaa, jäsenmäärien suhteessa kuitenkin siten, että jokaisella jäsenjärjestöllä on vähintään yksi (1) jäsen. Hallitus ilmoittaa järjestäytymiskokouksen kokouskutsun yhteydessä kullekin jäsenjärjestölle, montako edustajiston edustajaa sillä on. Kullakin edustajalla on yksi (1) ääni kuitenkin niin, että edustaja voidaan valtuuttaa käyttämään korkeintaan kahta (2) ääntä oman äänensä lisäksi.
  2. Edustajiston edustajapaikkojen laskentaperusteeksi otetaan se jäsenmäärä, jonka perusteella jäsenjärjestö on suorittanut keskusliitolle jäsenmaksunsa edustajiston toimikautta​ edeltävän kalenterivuoden lopussa.
  3. Edustajistoon valituille varsinaisille jäsenille valitaan lisäksi jokaisesta jäsenjärjestöstä kaksi (2) kertaa niin monta varajäsentä kuin siitä on valittu varsinaista jäsentä.
  4. Kunkin jäsenjärjestön hallitus antaa edustajiston jäsenten ja varajäsenten valtakirjat keskusliitolle ja ilmoittaa keskusliitolle jäsenten ja varajäsenten nimet ja osoitteet keskusliiton hallituksen määräämällä tavalla ja määräämänä aikana. Samalla ilmoitetaan missä järjestyksessä varajäsenet toimivat varsinaisten jäsenten ollessa tilapäisesti estyneenä.
  5. Jos keskusliittoon liittyy jäsenjärjestö edustajiston toimikauden aikana, on sillä oikeus valita edustajistoon yksi (1) varsinainen jäsen ja tälle kaksi (2) varajäsentä jäljellä olevaksi edustajiston toimikaudeksi. Tällöin edustajiston jäsenmäärä vastaavasti suurenee yhdellä.
  6. Edustajiston jäsenen tai varajäsenen tulee olla jäsenjärjestön jäsen tai sen palveluksessa oleva toimihenkilö. Jos valintahetkellä vallinnut edellytys lakkaa, päättyy asianomaisen jäsenen tai varajäsenen toimikausi edustajistossa. Eronneen, eläkkeelle siirtyneen tai jäsenliiton ilmoittaman pysyvän esteen saaneen varsinaisen jäsenen tai varajäsenen tilalle jäsenjärjestö on oikeutettu ilmoittamaan uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi edustajiston toimikaudeksi. Edustajisto toteaa jäsenyyden alkamisen ja sen missä järjestyksessä varajäsenet toimivat varsinaisen jäsenen ollessa tilapäisesti estyneenä.
  7. Edustajisto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet (1/2) sen jäsenistä on läsnä.
  8. Äänestys edustajistossa on avoin paitsi milloin joku kannatusta saaden vaatii suljettua lippuäänestystä. Äänestyksessä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö, ellei näissä säännöissä ole joltakin osin toisin määrätty. Äänten mennessä tasan, ratkaisee päätöksen arpa.
  9. Edustajistolla on oikeus asettaa jäsenjärjestöjen maksettavaksi yhden vuoden aikana ylimääräinen jäsenmaksu, jonka määrä on enintään puolen vuoden varsinaisen jäsenmaksun suuruinen.
  10. Edustajisto voi erottaa tai pidättää keskusliiton hallituksen tai edustajiston jäsenen tehtävästään, jos erottamista tai tehtävästä pidättämistä on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä. Edustajiston jäsenen voi painavan syyn vuoksi erottaa jäsenjärjestö, joka on hänet valinnut.
  11. Hallituksen varsinainen tai varajäsen ei voi toimia edustajistossa, mutta hänellä on puheoikeus edustajiston kokouksessa.

8 § Edustajiston järjestäytymiskokous

  1. Edustajiston toimikauden ensimmäistä varsinaista kokousta kutsutaan edustajiston järjestäytymiskokoukseksi. Keskusliiton puheenjohtaja avaa kokouksen.
  2. Järjestäytymiskokouksessa edustajisto
    • valitsee edustajiston toimikaudeksi keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan,
    • valitsee edustajiston toimikaudeksi yhden (1) tilintarkastajan ja hänelle varatilintarkastajan, joilla tulee olla KHT- tai HTM-pätevyys, sekä valitsee kaksi (2) toiminnantarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varatoiminnantarkastajat,
    • valitsee keskusliiton puheenjohtajan, joka toimii myös hallituksen puheenjohtajana
    • päättää keskusliiton hallituksen muiden varsinaisten jäsenten lukumäärän ja valitsee keskusliiton hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja kullekin kaksi (2) henkilökohtaista varajäsentä. Hallitusta muodostettaessa on pyrittävä siihen, että eri ammattikunnat tulevat tasapuolisesti edustetuksi ja että hallituksen jäsenten työpaikat jakautuvat mahdollisimman laajasti eri työnantajaorganisaatioihin.

9 § Edustajiston kokoukset

  1. Edustajiston varsinaiset kokoukset ovat kevätkokous ja syyskokous. Kevätkokous pidetään viimeistään toukokuussa ja syyskokous pidetään viimeistään joulukuussa.
  2. Asia, jonka keskusliiton jäsenjärjestö haluaa käsiteltäväksi edustajiston varsinaisessa kokouksessa, on esitettävä kirjallisesti tai sähköisesti keskusliiton hallitukselle viimeistään kahta (2) kuukautta ennen kokousta.
  3. Edustajiston varsinaisen kokouksen esityslista on lähetettävä edustajiston jäsenille ja jäsenliitoille vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
  4. Muu kuin kutsussa mainittu asia voidaan ottaa kokouksessa käsiteltäväksi vain siinä tapauksessa, että hallitus tekee siitä perustellun esityksen kokouksen alussa ja että erimielisyyden sattuessa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestykseen osallistuneista sitä kannattaa.

10 § Edustajiston kevät- ja syyskokous

  1. Edustajiston kevätkokouksessa päätetään seuraavat asiat:
    • keskusliiton hallituksen laatima edellisen vuoden toimintakertomus ja
    • edellisen vuoden tilit, tilintarkastajien ja toiminnantarkastajien lausunto ja keskusliiton hallituksen asiasta mahdollisesti antamat selvitykset, tilinpäätöksen vahvistaminen ja tili- ja vastuuvapauden myöntäminen keskusliiton hallitukselle ja muille tilivelvollisille ja mahdolliset muut toimenpiteet.
  2. Edustajiston syyskokouksessa päätetään seuraavat asiat:
    • keskusjärjestön toimintasuunnitelma seuraavalle toimintavuodelle,
    • seuraavan vuoden tulo- ja menoarvio,
    • seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruus,
    • keskusliiton hallituksen ja edustajiston puheenjohtajien, varapuheenjohtajien ja jäsenten kokouspalkkiot sekä tilintarkastajien ja toiminnantarkastajien palkkiot.

11 § Edustajiston ylimääräinen kokous

  1. Ylimääräisen edustajiston kokouksen kutsuu koolle hallitus.
  2. Edustajiston ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle myös,
    • kun yksi kolmasosaa (1/3) jäsenjärjestöistä taikka kaksi tai useampi jäsenjärjestö, joiden maksavien jäsenten jäsenmäärä on vähintään kolmannes (1/3) keskusliiton piiriin kuuluvien järjestöjen maksavien jäsenten jäsenmäärästä, tai
    • vähintään yksi kolmasosaa (1/3) edustajiston jäsenistä on sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti vaatinut keskusliiton hallitukselta.
  3. Edustajiston ylimääräinen kokous on järjestettävä kuukauden kuluessa momentin kaksi (2) mukaisen vaatimuksen saapumisesta.
  4. Edustajiston ylimääräinen kokous kutsutaan koolle ja jäsenjärjestölle vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta kirjeitse tai sähköpostilla toimitetulla kutsulla.
  5. Edustajiston ylimääräisessä kokouksessa ei käsitellä muuta kuin kokouskutsussa mainitut asiat.

12 § Keskusliiton hallitus

  1. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi vähintään neljä ja enintään 12 muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen toimikausi on edustajiston järjestäytymiskokousten välinen aika. Keskusliiton edustajiston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on hallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
  2. Hallituksen jäsenen tulee olla jäsenjärjestön jäsen tai jäsenjärjestön palveluksessa oleva toimihenkilö. Jos valintahetkellä vallinnut edellytys lakkaa, päättyy asianomaisen jäsenen toimikausi keskusliiton hallituksessa. Jos hallituksen jäsen on pysyvästi estynyt osallistumasta hallituksen toimintaan, siirtynyt eläkkeelle tai eroaa kesken toimikauden, on edustajistolla oikeus valita hänen tilalleen uusi jäsen.
  3. Hallitus valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa.
  4. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai hänen estyneenä ollessaan jonkun varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet (1/2) muista jäsenistä on läsnä. Kutsu ja esityslista lähetetään jokaiselle jäsenelle vähintään viikkoa ennen kokousta. Kiireellisessä tapauksessa kokouskutsu voidaan toimittaa noudattamatta määräaikaa.
  5. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei näissä säännöissä ole joiltakin osin toisin määrätty. Äänestys hallituksen kokouksissa on avoin, ellei joku hallituksen jäsen kannatusta saaden vaadi suljettua lippuäänestystä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt paitsi vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä arpa.

13 § Keskusliiton hallituksen tehtävät

Hallitus vastaa keskusliiton toiminnasta sekä

14 § Keskusliiton puheenjohtaja

  1. Keskusliiton puheenjohtaja
    • johtaa keskusliiton toimintaa näiden sääntöjen sekä edustajiston ja keskusliiton hallituksen päätösten mukaan,
    • toimii puheenjohtajana keskusliiton hallituksen ja valiokuntien kokouksissa sekä
    • kutsuu koolle keskusliiton hallituksen kokoukset siten kuin näissä säännöissä on määrätty.
  2. Jos keskusliiton puheenjohtaja eroaa tai on pysyvästi estynyt, toimivat varapuheenjohtajat keskusliiton hallituksen päättämässä järjestyksessä hänen sijaisenaan seuraavaan edustajiston kokoukseen saakka. Jos edustajiston seuraavaan varsinaiseen kokoukseen on esteen alkamisesta aikaa enemmän kuin kaksi (2) kuukautta, on edustajisto välittömästi kutsuttava ylimääräiseen kokoukseen, jossa valitaan uusi keskusliiton puheenjohtaja.

15 § ​Nimenkirjoittaminen

Keskusliiton nimen kirjoittavat keskusliiton puheenjohtaja, keskusjärjestön hallituksen varapuheenjohtajat ja keskusliiton hallituksen määräämät toimihenkilöt kaksi aina yhdessä kuitenkin siten, että toisen nimenkirjoittajan tulee olla aina keskusliiton hallituksen jäsen.

16 § Tilit ja niiden tarkastus

  1. Keskusliiton tilit päätetään kalenterivuosittain.
  2. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina maaliskuun loppuun mennessä luovutettavaksi tilintarkastajille ja toiminnantarkastajille, joiden tulee antaa edustajiston varsinaiselle kokoukselle osoitettu lausunto toimittamastaan tilien, hallinnon ja omaisuuden tarkastuksesta keskusliiton hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen sitä kokousta, jossa tilinpäätös on esitettävä vahvistettavaksi. Lausunnossa on mainittava tarkastuksen johdosta mahdollisesti aiheutuneet muistutukset ja huomautukset.
  3. Tilinpidosta ja tilintarkastuksesta määrätään tarkemmin edustajiston vahvistamassa taloussäännössä. Keskusjärjestön hallitus voi antaa asiasta tarkemmat ohjeet.

17 § Kunniapuheenjohtajat ja jäsenet

Keskusliitto voi kutsua keskusliitossa pitkäaikaisesti ja erittäin ansiokkaasti toimineen henkilön kunniapuheenjohtajaksi tai jäseneksi. Päätöksen asiasta tekee edustajisto hallituksen esityksestä. Keskusliitolla voi olla kaksi kunniapuheenjohtajaa kerrallaan. Heillä ei ole äänioikeutta eikä jäsenmaksuvelvollisuutta.

18 § Työtaistelut

Keskusliitto voi tarvittaessa hallituksen päätöksellä tukea vaatimuksiaan työtaistelutoimenpitein. Jäsenjärjestön tai sen jäsenyhdistyksen valmistautuessa työtaisteluun on siitä ilmoitettava keskusliiton hallitukselle. Keskusliitolle on varattava mahdollisuus osallistua työnantajan kanssa käytäviin työtaistelua koskeviin neuvotteluihin.

19 § Jäsenmaksu

  1. Jäsenjärjestöt suorittavat keskusliitolle jokaisesta jäsenmaksuvelvollisesta henkilöjäsenestään jäsenmaksun.
  2. Jäsenmaksut kannetaan jäsenmaksukausittain hallituksen määräämällä tavalla.
  3. Kesken vuotta jäseneksi hyväksyttävän jäsenjärjestön jäsenmaksusta päättää hallitus.
  4. Ellei jäsenjärjestö ole määräaikana suorittanut jäsenmaksua tai ylimääräistä jäsenmaksua, eikä keskusliiton hallitus ole erityisistä syistä myöntänyt maksuaikaa, jäsenjärjestön on maksamattomasta osasta suoritettava hallituksen määräämä korko.

Erinäisiä määräyksiä

20 § Rahastot

Keskusliitolla voi olla rahastoja, joiden perustamisesta ja ohjesäännöstä päättää edustajisto.

21 § Keskusliiton purkautuminen

  1. Keskusliiton purkautuminen tapahtuu edustajiston varsinaisen kokouksen päätöksellä. Päätös on tehtävä kahdessa perättäisessä, vähintään yhden (1) kuukauden välein pidettävässä keskusliiton edustajiston kokouksessa, jolloin vaaditaan, että vähintään viisi kuudesosaa (5/6) äänestyksessä annetuista äänistä kannattaa purkautumista.
  2. Jos keskusliitto on päättänyt purkautua, toimivat keskusliiton hallituksen jäsenet selvitysmiehinä, ellei keskusliitto määrää erikseen yhtä tai useampaa selvitysmiestä.
  3. Keskusliiton purkautuessa sen varat jaetaan purkamispäätöksessä tarkemmin määrätyllä tavalla läheisesti keskusliiton päämääriä palvelevaan tarkoitukseen tai jäsenjärjestöjen kesken niiden 10 viimeisen vuoden aikana maksamien jäsenmaksujen mukaisessa suhteessa.

22 § Sääntömuutokset

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia ja lisäyksiä sekä varsinaisessa että ylimääräisessä edustajiston kokouksessa, mikäli asia on kokouskutsussa mainittu ja vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä sitä kannattaa.