Pardia-paneeli: Kilpailukykysopimukselle kyllä – vain osa työehdoista paikallisesti sovittavaksi

Kolmikantaista yhteistä sopimista arvostettiin asioista päättämisen tapana maaliskuun Pardia-paneelissa selvästi enemmän kuin laeilla pakottamista, Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Niko Simola sanoo.

Tuoreimmassa Pardia-paneelilla kysyttiin jäsenistön näkemyksiä kilpailukykysopimuksesta ja siihen liittyvästä paikallisen sopimisen edistämisestä.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan pitävätkö he ns. pakkolakeja vai kilpailukykysopimusta parempana vaihtoehtona. Vastaajista 80 prosenttia piti parempana kilpailukykysopimusta, viisi prosenttia pakkolakipakettia ja 15 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. Valtion virastoissa ja laitoksissa työskentelevistä kilpailukykysopimusta kannatti vähemmän (78 %) kuin yksityisellä sektorilla työskentelevät (84 %).

– Kilpailukykysopimuksen kannattajat perustelivat valintaansa muun muassa sillä, että näin voitiin välttää myös lomaoikeuteen kajoaminen ja sairausajan karenssit. Epäoikeudenmukaisena pidettiin kuitenkin sitä, että lomarahoja julkisella sektorilla kohdellaan sopimuksessa eriarvoisesti suhteessa muihin työnantajasektoreihin, Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Niko Simola totesi puhuessaan 9. huhtikuuta Verovirkailijan Liiton opinto- ja järjestöpäivillä Tampereella.

Monia työehtoja ei haluta avata paikallisesti sovittavaksi

Paneelissa kysyttiin jäsenistön näkemyksiä mistä työehdoista voitaisiin sopia paikallisesti.

– Noin puolet vastaajista katsoi, että erilaiset kannustinpalkkiot ja työpaikan työaikajärjestelyt voi sopia paikallisesti. Noin kolmannes kannatti myös ylityökorvauksien ja palkankorotusten paikallista sopimista. Kaikkein vähiten paikallisesti sovittavaksi haluttiin irtisanomiskorvauksia ja muutosturvaa, lomarahojen suuruutta ja lomien pituutta.

Pardia-paneelin tulokset poikkeavat paljon maaliskuun alussa esitetyistä Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvo- ja asennetutkimuksen tuloksista. Esimerkiksi kannustinpalkkioiden paikallista sopimista kannatti EVAn tutkimuksessa 78 % vastaajista (Pardia-paneelissa 50 %), työaikajärjestelyjen 69 % (47 %) ja palkan alentamisesta poikkeustilanteissa 52 % (26 %).

Tulosten eroja selittää varmasti pitkälti vastaajajoukon erilaisuus näissä kahdessa kyselyssä. EVAn kyselyn vastaajat edustavat 18–70-vuotiasta väestöä; Pardia-paneelin vastaajat työssäkäyviä pardialaisia palkansaajia. Täysi-ikäisestä väestöstä vain 46 prosenttia oli palkansaajia vuonna 2014 Tilastokeskuksen väestötilaston mukaan.

– Paikallinen sopiminen koskee vain palkansaajia. EVAn kyselyssä näyttää toistuvan sama ilmiö kuin muissakin nykyisissä muutosvalmiutta mittaavissa kyselyissä. Leikkauksia ja muutoksia kannatetaan helpommin, jos ne eivät koske vastaajaa itseään. Paikalliseen sopimiseen kuuluvista asioistakaan ei pitäisi päättää laeilla. Oikein taho näistä päättämään on palkansaajat ja niitä edustavat järjestöt yhdessä työnantajajärjestöjen kanssa.

Pardia-paneelilla kartoitetaan muutaman kerran vuodessa jäsenistä koostuvan vastaajapaneelin näkemyksiä ajankohtaisiin aiheisiin. Tämän kertaiseen paneelikyselyyn panelisteista poimittiin 659 henkilön otos, joka vastaa koostumukseltaan Pardian jäsenistöä. Otokseen poimituista 49 prosenttia vastasi kyselyyn.

Palkansaajajärjestö Pardian kokonaisjäsenmäärä on noin 55 000 jäsentä, joista enemmistö työskentelee valtion virastoissa ja laitoksissa sekä merkittävä osa liikelaitoksissa, yrityksissä, yliopistoissa ja Kelassa. Pardia on STTK:n suurimpia jäsenliittoja.

Lisätiedot

Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Niko Simola, p. 075 324 7501, gsm 040 566 8517